Kokoelmahallinnan vahvistaminen

Museon arvoinen kokoelma! Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmatoiminnan vaikuttavuus (2012)
Toim. Anu Niemelä ja Teijamari Jyrkkiö
Museologia 5
Millainen merkitys Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmatoiminnalla on? Millaisia merkityksiä museon kokoelmalla on erilaisille yleisöille? Millainen toimija Sinebrychoffin taidemuseo on vanhan taiteen kentällä? Entä millä eri tavoilla museo voisi lisätä kokoelmatoimintansa vaikuttavuutta? Tämän tutkimuksen kysymyksenasetteluihin on vaikuttanut erityisesti Sinebrychoffin taidemuseon asema Suomen ainoana vanhaan eurooppalaiseen taiteen erikoistuneena taidemuseona sekä museon kotimuseoluonne.

Valtion taidemuseon kokoelmastrategia ja kokoelmapoliittinen ohjelma (2011)
Toim. Teijamari Jyrkkiö
Kansallisgallerian edeltäjän Valtion taidemuseon laatima kokoelmastrategia ja kokoelmapoliittinen ohjelma määrittelee taide-, esine- ja arkistokokoelmansa yhteiseksi kokonaisuudeksi, jolla on tärkeä osansa kansallisen kulttuuriperinnön rakentumisessa. Julkaisussa kerrotaan niistä toimista, joilla tämä pyritään saavuttamaan. Painopisteinä ovat myös hyvä kokoelmatyö ja saavutettavuuden parantaminen.

Taideteosten luettelointiohje (2010)
Toim. Helka Ketonen
Museotyöntekijän käsikirja 6
Valtion taidemuseon laatiman luettelointiohjeen tarkoitus on yhtenäistää luettelointisanastoa ja -käytäntöjä taidemuseoalalla.

Taidemuseoiden kokoelmakartoitus (2006)
Virpi Harju, Siina Hälikkä ja Helka Ketonen
Ensimmäinen raportti Valtion taidemuseon 2002 aloittamasta valtakunnallisesta taidekokoelmaprojektista. Raportti esittelee lyhyesti suomalaisten taidemuseoiden kokoelmat.

Taidemuseoiden kokoelmapolitiikka ja resurssit (2006)
Päivi Rajakari
Valtakunnallisen taidekokoelmaprojektin toinen raportti, joka kartoittaa tietoa Suomen taidemuseokokoelmista, kokoelmatoiminnasta, kokoelmatyön ongelmakohtia ja haasteita sekä käynnistää pitkäaikainen lainaus- ja talletustoiminta.

ICONCLASS-ensiaskeleet (2003)
Heidi Lüscher
Raportti Iconclass-luokitusjärjestelmän käyttöönotosta Valtion taidemuseossa. Iconclass-järjestelmän kautta pyritään luomaan toimiva järjestelmä helpottamaan taideteosten hakua aiheen kautta.

ICONCLASS-sanasto
Erkki Anttonen
Aiheenmukaisen luokitusjärjestelmän suomennettu sanasto.

Taiteen lahja (2003)
Tuula Hämäläinen
Museotyöntekijän käsikirjasto 1
Taiteen lahjassa kerrotaan taidemuseoiden kokoelmiin liittyvistä testamentti- lahjoitus- ja talletusehdoista suomalaisin tapausesimerkein. Julkaisu toimii käsikirjana sekä teosta vastaanottavalle että teosta lahjoittavalle taholle.

Konservointi

Teesejä kokoelmanhoidosta – konservaattorin näkökulma (2007)
Toim. Kirsti Harva ja Päivi Rajakari
Museotyöntekijän käsikirja 5
Julkaisussa kerrotaan kokoelman hoidosta konservaattorin näkökulmasta: miten hoituvat esimerkiksi kokoelmahallinta, museaaliset olosuhteet, teosten varastointi, pakkaus ja kuljettaminen, näyttelynrakentaminen, käsittely ja kehystäminen. Julkaisu soveltuu oppaaksi museoammattilaisille esimerkiksi silloin, kun museossa ei ole ammattikonservaattoria.

Särkynyt jääpeili – Juho Rissasen talvimaalausten konservointi (2006)
Julkaisu liittyen Juho Rissasen talvimaalausten konservointi -näyttelyyn Ateneumissa 12.10.2006–28.1.2007. Pienoisnäyttely esitteli Rissasen maalasten Jäänmurtaja ja Avannolla onkija syntyhistoriaa ja konservointia. Maalaukset toteutettiin alun perin Suomen paviljonkiin Pariisin maailmannäyttelyyn 1900. Teokset eivät olleet huonon kuntonsa vuoksi näytteillä pitkään aikaan.

Museoammatillisen osaamisen kehittäminen

Selvitys taidemuseoiden korkeakouluharjoittelijoista (2011)
Anu Niemelä
Harjoittelijoiden, taidemuseoiden ja korkeakoulujen näkemyksiä vuosina 2000–2009 suoritettujen korkeakouluharjoitteluiden käytännöistä ja niiden kehittämisestä sekä korkeakouluharjoitteluiden työllistämisvaikutuksista.

Näyttelyprosessin kuvaus (2006)
Toim. Kaija Kaitavuori ja Miikka Roine
Julkaisussa kerrotaan kohta kohdalta mitä näyttelyn valmistelussa ja toteutuksessa eri vaiheissaan tapahtuu.
Julkaisuun liittyvät prosessikaaviot

Museokävijät

Peltipurkkilonkeroita ja lehmänhäntäjuttuja – syventävä kävijätutkimus Kiasman satunnaisten vieraiden käyntikokemuksista ARS 11 -näyttelyssä (2011)
Anu Niemelä
Tässä kävijätutkimuksessa kerrotaan laadullisen tutkimuksen kautta Kiasman museovieraiden käyntikokemuksista ARS 11 -näyttelyssä. Tutkimuksessa tarkastellaan mm. kävijöiden käyntimotivaatioita, sekä sitä millä tavoin kävijän henkilökohtainen tausta, museokäynnin sosiaalinen ympäristö ja fyysiset puitteet muokkaavat käyntikokemusta.

Taiteen ja tiedon lähteillä – mielikuvia kuvataiteesta ja Sinebrychoffin taidemuseosta (2010)
Aura Kivilaakso
Syventävä kävijätutkimus on toteutettu Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyn Flaamilaiset mestarit Antwerpenistä (14.10.2010–16.1.2011) yhteydessä. Tutkimuksessa käsitellään kävijöiden mielikuvia Sinebrychoffin taidemuseosta, sen kokoelmatoiminnasta ja vanhasta esittävästä kuvataiteesta. Tutkimuksen tarkoitus on edesauttaa Sinebrychoffin taidemuseon yleisösuhteen ja toiminnan kehittämistä.

Museovieraan Kalevala – Ateneumin syventävä yleisötutkimus (2009)
Aura Kivilaakso
Tutkimus on ensimmäinen Ateneumin taidemuseon tiettyyn näyttelyyn ja sen vastaanottamiseen perustuva syventävä yleisötutkimus. Tutkimuksessa kartoitetaan Ateneumin taidemuseon Kalevala-näyttelyn vieraiden näkemyksiä ja kokemuksia näyttelystä, sen puhuttelevuudesta, aiheen ajankohtaisuudesta ja museovierailulle ennalta asettamistaan odotuksista.

Museokävijän prosessikuvaus (2008)
Petra Korhonen
Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet KEHYS, Raportti 1/2008
Museokävijän prosessikuvaus -verkkojulkaisu mallintaa Think aloud -menetelmän käyttöä syventävän yleisötutkimuksen apuvälineenä. Prosessikuvauksesta on hyötyä esimerkiksi museopedagogiaan, tiedotukseen, markkinointiin sekä näyttelysuunnitteluun liittyvässä työssä.

Taidemuseo vakituisessa käytössä – ikääntyvien naisten kertomaa harrastuksestaan (2005)
Pauliina Rautio
Tämä syventävä kävijätutkimus ja Pauliina Raution pro gradu -tutkielma keskittyy taidemuseoiden vakituisiin käyttäjiin, iäkkäämpiin naisiin. Taideharrastuksen merkitystä tavoitellaan kysymällä, miten taidemuseota käytetään.

Miten lähestyä käymättömiä? Ei-kävijyyden tarkastelua asiantuntijahaastattelujen varassa
(2003)
Päivi Karhio
Valtion taidemuseon museoiden yleisösuhteen kehittämisen tueksi laaditussa yleisötutkimuksessa pohditaan ei-kävijöitä erityisesti eri tieteenalojen asiantuntijoiden ja käytännön taidemuseoalan asiantuntijoiden näkökulmasta.

Saavutettavuus

Kaikkien taidemuseo – saavutettavuus ja diversiteetti Valtion taidemuseossa 2009–2013 (2009)
Toim. Susanna Pettersson
Valtion taidemuseon Kaikkien taidemuseo -strategian taustalla vaikuttavat ajatus taiteen tärkeästä tehtävästä yhteiskunnassa, yhdenvertaisuuden ja kotouttamisen lainsäädäntö sekä saavutettavuuden kehittäminen erityisesti monikulttuurisuuden näkökulmasta. Julkaisu pohtii saavutettavuuteen ja diversiteettiin liittyviä kysymyksiä ja esittää ratkaisuja ja kehittäviä toimenpiteitä. Taide ja taidemuseo kuuluvat kaikille!

Taide meille ja heti! Opas koulujen maahanmuuttajaryhmien ja kulttuuritoimijoiden yhteistyöhön (2009)
Toim. Päivi Matala
Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet KEHYS: taidemuseoalan raportit ja selvitykset, raportti 2/2009
Taide meille ja heti -hankkeen raporttiin on koottu kouluille ja kulttuuritoimijoille hyvä käytäntöjä ja neuvoja, joita nousi esille hankkeen puitteissa ympäri Suomea toteutetuista projekteista, joissa koulujen kieli- ja kulttuuriryhmät toimivat työpareina kulttuuritoimijoiden kanssa.

Vaikuttavuus

Taidemuseoiden vaikuttavuus – esitutkimus taidemuseoalan välillisen ja välittömän vaikuttavuuden arvioimiseksi (2005)
Riitta Korpipää
Tämä esitutkimus luo pohjaa arvioinnille, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa taidemuseopalveluiden relevanssista sekä toiminnan yhteiskunnallisista, taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista. Tutkimus esittelee runsain esimerkein vaikuttavuuden arvioinnin eri puolia ja sen kontekstia.