Kansallisgalleriassa on viisi osastoa: Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma, Sinebrychoffin taidemuseo, Kokoelmahallintaosasto sekä Talous- ja hallinto-osasto. Tutustu Kansallisgallerian organisaatioon.

Museot vastaavat mm. näyttelyiden suunnittelusta ja taiteen saattamisesta kävijöiden ulottuville yhdessä muiden osastojen kanssa. Museoissamme työskentelee intendenttejä, amanuensseja, tuottajia, viestinnän asiantuntijoita ja muita museoalan ammattilaisia.

Kokoelmahallintaosasto huolehtii kokoelmasta ja palvelee kaikkia kolmea museotamme. Kokoelmahallintaosastolla työskentelee mm. amanuensseja, näyttelymestareita, valokuvaajia, registraattoreita ja konservaattoreita.

Talous- ja hallinto-osasto tuottaa tukipalveluita kaikille Kansallisgallerian osastoille. Talous- ja hallinto-osastolla työskentelee mm. talous-, tieto-, kiinteistö- ja henkilöstöhallinnon sekä asiakaspalvelun ammattilaisia.

Asiakaspalvelutyö Kansallisgalleriassa on monipuolista ja vaihtelevaa. Asiakaspalveluammattilaiset työskentelevät museovalvojina ja palvelupisteenhoitajina Ateneumissa, Kiasmassa ja Sinebrychoffin taidemuseossa. He opastavat museovieraitamme palvelupisteessä ja näyttelysaleissa, vastaavat teosten ja asiakkaiden turvallisuudesta, naulakkopalvelusta ja hoitavat myyntitehtäviä lippukassalla sekä museokaupassa.

Käy tutustumassa millaista on työskennellä kokoelmiemme parissa.

 

Elena Hellemaa, Talous- ja hallinto-osasto, kiinteistöassistentti. Kuva: Kansallisgalleria / Tuija Mikkola.

Elena Hellemaa, Talous- ja hallinto-osasto, kiinteistöassistentti. Kuva: Kansallisgalleria / Tuula Mäkelä.

Elena Hellemaa, Talous- ja hallinto-osasto, kiinteistöassistentti

Mikä Kansallisgalleriassa on parasta?
Kansallisgalleriassa parasta on iso, monimuotoinen organisaatio ja uskomaton kirjo erilaisia huippuosaajia ja ammattiryhmiä kannattelemassa yhdessä ja tinkimättömästi maamme suurimpia taideaarteita. Kolme museotamme edustavat maamme ehdotonta kärkikaartia sekä työympäristönä, että taiteen kotina.

Lempiteoksesi?
Lempiteokseni on ollut jo lapsuuden Ateneum-käynneistä asti Akseli Gallen-Kallelan maalaus Poika ja varis vuodelta 1884.

 

Maria Saarikoski, Nykytaiteen museo Kiasma, tuottaja. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen.

Maria Saarikoski, Nykytaiteen museo Kiasma, tuottaja. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen.

Maria Saarikoski, Nykytaiteen museo Kiasma, tuottaja

Mikä Kansallisgalleriassa on parasta? 
Työyhteisössämme parasta on työskentely alan parhaimpien asiantuntijoiden kanssa. Nykytaiteen osalta yhteistyö eri taiteilijoiden kanssa elävöittää tapahtumasuunnittelua ja -toteutusta.

Lempiteoksesi?
Anna Estarriolan teos Emerging thoughts (Orastavat ajatukset), 2015.

Jättimäinen villapipo sulkee sisäänsä yli kuusikymmentä päätä. Teoksen uumenista kuuluu puhetta: ääni kuiskii eri tunnetiloja kuvaavia adjektiiveja, toinen kuvailee keinoja saavuttaa ekstaasi tai ulottua tuonpuoleiseen. Yksilön pään sisältä näyttää löytyvän sanojen ja katkelmallisten lauseiden runsaus. Anna Estarriola kertoo, että hän halusi teoksessaan antaa näkyvän ja kuuluvan muodon ajatusten synnylle. Hän hyödyntää taiteessaan sekä installaatio- että esitystaiteen keinoja.

 

 

Kirsi Eskelinen, Sinebrychoffin taidemuseo, museonjohtaja. Kuva: Kuva: Fokus Media/Pia Inberg.

Kirsi Eskelinen, Sinebrychoffin taidemuseo, museonjohtaja. Kuva: Fokus Media/Pia Inberg.

Kirsi Eskelinen, Sinebrychoffin taidemuseo, museonjohtaja

Mikä Kansallisgallerissa on parasta?
Innostava ilmapiiri, työyhteisössä on eri alojen huippuosaajia ja tietenkin mahtavat kokoelmat ja miljöö.

Lempiteoksesi?
Jacopo Bassanon maalaus Neitsyt Maria, Jeesus-lapsi, Johannes Kastaja ja Pyhä Antonius Apotti, 1560-luvun alkupuolelta on erityisen läheinen, sillä se johdatteli minut aikoinaan vanhan taiteen tutkimuksen pariin.