Ateneumin taidemuseo valaisee ympäristöään.
Kansallisgallerian museot osallistuvat näyttelyohjelmistollaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kuva: Kansallisgalleria/ Hannu Pakarinen

Museo on kysymys

Museolla on mahdollisuus ja museolain perusteella myös velvollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tällä hetkellä yhteiskunnallisen keskustelun pääasiallinen foorumi ovat sosiaalisen median alustat – joskin on niin, että näillä alustoilla käyty sananvaihto ei pääosin keskustelun kriteereitä täytä. Useimmiten keskustelu on omien mielipiteiden huutelua, jossa ei juuri kiinnitetä huomiota siihen, mikä on kysymys, puhumattakaan, että vaivauduttaisiin selvittämään, mistä on kysymys.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa on erityinen tilaus hyville kysymyksille ja niitä täydentäville lisäkysymyksille. Kysymyksillä voidaan nostaa esiin useita näkökulmia ja asioiden monitahoisuutta. Tähän eivät sosiaalisen median alustat pysty tai sovellu, mutta museot ja muut kulttuuripalvelut kylläkin, kun ne ottavat roolin toimia keskustelun alustoina ja medioina.

Viime viikkoina hyvien kysymysten esittäjänä kulttuuripalveluista on onnistunut suoratoistopalvelu Netflix ja siellä julkaistu elokuva Don’t look up, joka kysyy ja kyseenalaistaa raastavalla tavalla nykyistä tykkäysjulkisuutta, taloutta ja pintatietoa arvostavaa elämäntapaamme sekä sitä, mihin tällainen elämäntapa voi johtaa. Vaikka tuho olisi nähtävissä, pidämme katseemme tiukasti omassa navassamme ja puhelimessamme.

Kansallisgalleriassa olemme nostaneet katseemme ylös ja eteenpäin. Sinebrychoffin taidemuseossa tällä hetkellä oleva Jarmo Mäkilän näyttely Matrix Hardcore kysyy, millainen on todellisuus todellisuuden sisällä, kun kaikki ei olekaan sitä, miltä näyttää.

Huhtikuussa avaamme Kiasmassa näyttely- ja tapahtumakokonaisuuden ARS22 – Eläviä kohtaamisia. Se tarjoaa ennennäkemättömän laajan kattauksen kansainvälistä taidetta, joka nostaa esiin kysymyksiä ihmisen suhteesta luontoon ja historiaan, hengellisyyteen ja teknologiaan. Näyttely toimii alustana ihmisten kohtaamiselle ja uskoakseni myös hyville keskusteluille, joissa argumentit ovat twiittejä pidempiä ja pohtivampia.

Kansallisgalleria jatkaa kysyvällä ja haastavalla kulmalla vuoden 2023 alussa. Ateneumissa avataan uusi pitkäaikaisempi kokoelmanäyttely, joka nostaa keskusteluun ilmastokriisin, identiteetin ja tasa-arvon taidekokoelmamme keinoin. Hyvää esimakua tulevasta saimme jo viime syksynä, jolloin näitä teemoja alustettiin keskustelusarjassa Ajan ja vallan näkökulmia.

Näyttelyä odotellessa kannattaa myös lukea museonjohtaja Marja Sakarin uusin blogi Sivistys auttaa tunnistamaan väärän tiedon. Ainakin Don’t look up -elokuvan sankareilla elo olisi ollut helpompaa, jos ympärillä olisi ollut Sakarin blogissaan määrittelemä sivistynyt ihminen:

”Sivistynyt ihminen etsii tietoa, jonka avulla on mahdollista nähdä myös tiedon suhteellisuus silloin, kun se palvelee itsekkäitä tarpeita, kuten ympäristöongelmista piittaamatonta tuottavuuden kasvua tai yksipuolisia poliittisia tavoitteita.”

Hyvien vastausten edellytyksenä ovat hyvät kysymykset. Hyvän tulevaisuuden edellytyksenä on, että vastaajilla on tahtoa ja taitoa ymmärtää näkemänsä, kuulemansa ja lukemansa. Museon tehtävä on olla tämän ketjun lähtöpiste.