Taideteosta tuodaan kuvattavaksi Kiasman valokuvaamoon
Kansallisgalleriassa työskentelee eri alojen ammattilaisia. Valokuvaamossa kokoelman teokset dokumentoidaan. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen

Museoissa työskentelee ammattilaisia

Vähintäänkin kulunutta on todeta, että museotoiminta on muutoksessa. Se on ollut sitä aina, mutta kieltämättä viimeisimmät vuodet ovat antaneet perusteita arvioille, että vauhti on ollut kiihtymään päin. Viimeisimpänä vauhtia muutokselle on antanut korona.

Sotienjälkeinen trendi on ollut, että museotyö ja museotoiminta on ammattimaistunut ja sen mukana erkaantunut yhä enemmän keräilyharrastuksesta sekä kotiseutu- ja vapaaehtoistyöstä. Ammattimaisuutta on tukenut ja todentanut 1990-luvun alusta voimassa ollut museolaki, jonka nykyinen versio on vuodelta 2020.

Uusi museolaki korostaa aikaisempaa enemmän museonjohtajan johtamisosaamista pitäen voimassa määrityksen siitä, että ammattimaisessa museossa pitää työskennellä vähintään kaksi museoalan asiantuntijaa. Käytännössä näillä asiantuntijoilla tarkoitetaan henkilöitä, joilla on museoiden kokoelma- ja sisältösubstanssiin liittyvä koulutus tai kokemus kuten tutkija tai konservaattori.

Ammattimaisuuden vahvistuminen on näkynyt museoissa työskentelevien henkilöiden koulutustason nousuna. Museoalalle tyypillisesti Kansallisgalleriassa korkeakoulutetun henkilöstö osuus koko henkilöstöstä on huomattavan korkea. Korkeakoulututkinto on Kansallisgallerian henkilöstöstä noin 60 %:lla.

Museoammattilaisuuden määritelmä kaipaa uudistamista

Museotyössä tarvittavan osaamisen syventymistä merkittävämpi muutos on museoiden ammattimaisuuden laajentuminen. Tällä hetkellä museolain määrittelemissä museoalan asiantuntijatehtävissä työskentelee Kansallisgallerian henkilöstöstä vähemmistö. Viime vuosina kehitys on myös ollut sellainen, että henkilöstö on kasvanut erityisesti muissa kuin tallentamiseen, tutkimukseen ja sisältötuotantoon liittyvissä tehtävissä kuten taloudessa ja hallinnossa, viestinnässä, markkinoinnissa, myynnissä, turvapalveluissa ja muussa asiakaspalvelutyössä sekä tietohallinnon tehtävissä.

Osaamistarpeet ja sen mukana museoissa olevien ammattien kirjo on laajentunut tehtävien laajentumisen mukana. Muutos ei tosin ole vielä tavoittanut vuosittain julkaistavaa Museotilastoa, sillä siihen ilmoitettavat henkilöstötiedot pitää ryhmittää siten, että:

“Museoammatilliseksi lasketaan museonjohtaja ja työntekijät, joilla on ylempi korkeakoulututkinto, korkeakoulututkinto, ammatillinen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava aiempi opistoasteen tutkinto ja jotka toimivat koulutustaan vastaavassa tehtävässä. Koulutus tulee olla museoalaan tai museon erikoisalaan liittyvä. Konservaattorit lasketaan tähän ryhmään.”

Museoalan ja Kansallisgallerian tulevan menestymisen kannalta on hyvin tärkeää, että alalla vakiintunut museoammattilaisuuden määritelmä laajenee tai mieluummin poistuu. Miksi kukaan palkkaisi museoon töihin muun kuin ammattilaisen? Näin ei ainakaan Kansallisgalleriassa tehdä. Vuoden 2021 osalta Kansallisgalleria tulee ilmoittamaan museoammattilaisiksi koko henkilöstönsä. Tämä saattaa vääristää tulevaa tilastoa, mutta oikaisee totuutta.