Ihmisiä Kiasman aulassa.
Suomen museoliiton tutkimuksen mukaan kävijät ovat museoiden palveluihin erittäin tyytyväisiä.

Museokävijät tutkittu

Suomen museoliitto tekee kymmenen vuoden välien tutkimuksen suomalaisten museoiden kävijöistä.

Uusin tutkimus julkaistiin maaliskuun lopulla. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy ja siinä selvitettiin asiakkaiden näkemyksiä museoista ja niiden palveluista.

Museot muuttuneet, asiakaspalaute ei

Tutkimuksen perusteella museokävijät ovat palveluihin erittäin tyytyväisiä. 90% kyselyyn vastanneista ilmoitti, että on valmis toistamaan museokäyntinsä ja suosittelemaan samaa lähipiirilleen. Tämä ei museoalaa yllätä. Näin on ollut niin kauan kuin museokävijöiden mielipiteitä on kysytty. Tällä prosenttitasoilla oleva tyytyväisten asiakkaiden määrä ei anna paljonkaan vinkkiä siitä, mitä voitaisiin vielä parantaa. Ainoa selkeä toive on klassista tasoa: esineitä pitäisi pystyä koskemaan nykyistä enemmän.

Se, että kävijöiden hyvä palaute museoiden palveluista ei ole muuttunut, on luonnollisesti hyvä uutinen. Erityisen hyväksi sen tekee, että viimeisen kymmenen vuodan aikana museot ja museoiden käyttö on muuttunut huomattavasti. Kun kehitystä vertaa vuoteen 2019, jolloin museot olivat viimeksi avoinna koko vuoden, museokävijöiden määrä on kasvanut tutkimusten välillä kokonaisuudessaan 50% ja pääsylipputulo 100%. Prosentit ovat huomattavia ja ala on onnistunut korjaamaan keskeisimmän ongelmansa, joka vuonna 2012 julkaistussa tutkimuksessa todettiin seuraavasti:

”Kokonaiskävijämäärän kasvun pysähtyminen ja sen jääminen huomattavan alhaiseksi verrattuna muihin Pohjoismaihin on epäilemättä keskeisin ongelma, jonka suomalaisten museoiden on tulevalla kymmenvuotiskaudella ratkaistava. Tässä tutkimuksessa jälleen todistetuksi tullut tuotteen korkea laatu ja museohenkilöstön korkea osaaminen antavat tämän ongelman ratkaisemiseen hyvät eväät.”

Ongelman korjaamisen oletettiin edellyttävän erityisesti museoiden sijainnin ja markkinointiviestinnän parantamista. Koko museosektorin osalta museoiden sijainneissa ei ole luonnollisestikaan tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kuitenkin on nähtävissä, että viimeisen kymmenen vuoden kehityksessä museoinvestoinnit ovat entistäkin vahvemmin keskittyneet kaupunkien ytimeen. Taidemuseoiden osalta hyvinä esimerkkeinä viimeisen kymmenen vuoden aikajänteellä AmosRex, Kimmo Pyykön taidemuseo ja Mikkelin taidemuseo.

Museon brändi entistä merkittävämpi

Markkinointiviestinnän osalta muutos on ollut näkyvämpi. Museokortti toi museoiden käyttöön yhteisen markkinoinnin, viestinnän ja myynnin työkalun sekä samaan aikaan viestintä ja markkinointi on vakiinnuttanut asemansa museoammattien joukossa. Muutos näkyy myös Suomen museoliiton tutkimustuloksissa. ”Museo on yleisesti tunnettu” on tällä hetkellä ylivertaisesti merkittävin syy, miksi museo päätyy vierailukohteeksi. Museon brändin vahvistaminen on tämän perusteella entistäkin tärkeämpää. Myös perinteisin museoviestin eli viidakkorumpu on säilyttänyt asemansa. Toiseksi merkittävin tiedonlähde vierailun taustalla on ”tuttavan suositus”. Museokortin vaikutus näkyy epäilemättä myös siinä ”harrastan museokäyntejä” on vahvistanut asemaansa museokäynnin motivaatioina.

Museot saavat rahan liikkeelle

Suomen museoliito selvitti myös museotoiminnan aluetaloudellista vaikuttavuutta ja erityisesti sitä, miten tilanne on mahdollisesti muuttunut vuodesta 2013, jolloin sitä viimeksi tutkittiin. Silloin tutkimuksen tulos oli, että museo on alueelleen erittäin kannattava sijoitus, mutta museo-organisaation ylläpitäjälle ei. Tämä on seurausta siitä, että asiakkaat käyttävät melko paljon rahaa museovierailujensa yhteydessä, mutta melko vähän siitä käytetään museoissa.

Kokonaiskuvaltaan tilanne on pysynyt samana. Päivämatkailija käyttää museovierailuun liittyen rahaa keskimäärin 31 euroa, josta museossa 13 euroa. Yöpyvä matkailija käyttää rahaa 369 euroa, josta museossa 24 euroa. Kokonaisuudessaan museoiden matkailutulon alueilleen arvioidaan olevan vuodessa 540 miljoonaa euroa, josta museoissa 75 miljoonaa euroa (pääsymaksut, museokauppa, kahvilaravintolat). Edelleenkin on siis niin, että busineksena museo on paras hotelleille, ravintoloille ja liikennepalveluille (huoltoasemat, kuljetuspalvelut).

Jos Suomen museoliitto pitää nykyisen politiikkansa, niin seuraava tutkimus museokävijöistä tehdään vuoden 2031 kävijöistä. Tällä hetkellä ei ole näkyvissä mitään sellaista syytä, mikä viittaisi siihen, että tulokset ovat tuolloinkaan huomattavasti muuttuneet. Olettavasti silloin on kuitenkin ulotettava tutkimus myös verkkomuseoiden asiakkaisiin. Lisäksi on oletettavaa, että museoiden rooli kaupunkikeskustojen elävöittäjänä on vielä tämänhetkistäkin merkittävämpi. Tuolloin kauppakeskukset ilman museota ovat enemmän poikkeus kuin sääntö.