Taideteoksia Ateneumin seinällä ja vitriinissä
Taideteoksille luodaan sopivat olosuhteet esimerkiksi valon määrää säätelemällä. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Taideteosten olosuhdevaatimuksista tarvitaan avointa keskustelua

Museoiden ylläpitoresursseista käytetään kiinteistöjen kuluihin keskimäärin 35 %. Kiinteistökulut ovat olleet viime vuodet trendinomaisessa kasvussa. Käännettä ei ole odotettavissa, koska energian hinta on nousussa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Museoiden kiinteistökuluja nostavat erityisesti määritellyt olosuhdevaatimukset teosten näyttämiselle ja säilyttämiselle taidemuseoissa. Taideteoksille (maalaukset) soveltuvat säilytysolosuhteet on ICOMin konservoinnin komitea määritellyt vuonna 2014 seuraavasti: suhteellinen kosteus 40-60 % ja 15-25 C°:n lämpötila. Kansallisgalleriassa kokoelmaolosuhteet pysyvät näissä rajoissa. Lämpötilan osalta hieman tiukemmassakin raamissa. Kokoelmalainojen osalta edellytämme lainaajalta vastaavia olosuhteista.

Tiukat ehdot näkyvät rakennuskustannuksissa

Tutustuin jokin aika sitten Suomen museonjohtajat ry:n järjestämällä matkalla Berliinin Museuminselin rakennushankkeisiin ja juuri käyttöön otettuun Humboldt Forumiin. Esittelijät toivat esiin rakennushankkeiden huomattavan hinnan ja sen, että olosuhdevaatimukset, erityisesti tiukat rajat olosuhdevaihteluille, olivat nostaneet hintaa merkittävästi.

Vaatimusten osalta keskustelua esittelijöissä herätti erityisesti se, että korkeiden olosuhdevaatimusten perusteena korostuivat näyttelylainojen ehdot. Suoraan ja rivien välistä annettiin ymmärtää, että näyttelylainoilla on korkeammat ehdot, kuin missä omia kokoelmia säilytetään ja esitetään.

Olen aikaisemminkin törmännyt museoiden rakennushankkeiden yhteydessä saksalaisten esittelijöiden nostamaan olosuhdevaatimusten perusteeseen:

”Meidän täytyy rakentaa tietyt olosuhteet saadaksemme teoksia ja esineitä lainaan.”

Tämän perusteen edessä ei voi väistää kysymystä, rakentavatko museot olosuhteita ensisijaisesti toisten museoiden lainaehdoissa esittämien olosuhdevaatimusten vuoksi? Tämä sisältää oletuksen, että olisimme valmiita lainaamaan omia kokoelmiamme ja myös tallentamaan ja esittämään vähemmän tiukkojen vaatimusten olosuhteissa. Jos molemmat olettamukset pitävät paikkaansa, olemme kummallisessa tilanteessa, joka tulee kalliiksi sekä ekonomisesti että ekologisesti.

Selkeät perusteet ovat kaikkien etu

En ole toistaiseksi saanut selkeää vastausta siihen, miten museorakennusten olosuhdehallintaan liittyviin vaatimuksiin on päädytty. Selvää kuitenkin on, että ICOMin konservoinnin komitean tai muun arvovaltaisen tahon olisi otettava tämä agendalleen, kun käytettävissä on uutta tietoa ainakin ilmastonmuutokseen liittyen. Samalla olisi hyvä, että tuotaisiin selkeästi avoimeen keskusteluun olosuhdevaatimusten kriteerit ja niiden perusteet. Huonoimman vastauksen nykyisten kriteerien perusteista kuulin saksalaiselta kollegaltani, joka totesi, että nykyisten kriteerien taustalla on vakuutusyhtiöiden vaatimukset.

Tämä tuntuu loogiselta väitteeltä, sillä epäilemättä vakuutusyhtiöiden intresseissä on edellyttää mahdollisimman tiukkoja kriteereitä, joilla eliminoidaan mahdolliset vahingot minimiin. Eihän tämä ole museoidenkaan osalta huono tavoite, mutta talouden näkökulmasta museoille kallis ja vakuutusyhtiöille katteellinen. Ekologisen ja ekonomisen toiminnan kehittämiseksi tarvitsisimme kuitenkin vakuuttavampaa tietoa, ettei olosuhteista tule suhteettomia.