Takaisin

Kalevala

89 teosta

Kalevalan Kullervon traaginen tarina

Kovan elämänsä aikana Kullervo koki väkivaltaa ja syyllistyi hirmutekoihin itsekin. Häntä kohdeltiin epäoikeudenmukaisesti, ja koston kierre vei hänet lopulta kuolemaan. Mitä kuvan henkilö haluaa sanoa? Miten otat viestin vastaan, miten kohtelet häntä? Miten voit lohduttaa häntä?

Sampo oli rikkauksia tuova laite

Sampo oli seppä Ilmarisen lahja Pohjolan emännälle, jonka tyttären hän halusi puolisokseen. Hän valmisti vaatimattomista aineiksista ihmelaitteen, joka toisi omistajalleen rajattomasti onnea, rikkautta ja valtaa.

Kalevala kertoo useista sankareiden taisteluista

Tässä Pohjolan emäntä Louhi ja Väinämöinen kamppailevat raivoisasti sammon, hyvinvointia ja rikkauksia tuottavan ihmekojeen omistuksesta. Kalevalan miessankareilta odotetaan ihme- ja urotekoja, nainen on sankaritekojen syy tai odotettu palkinto.

Aino-taru on kuin sarjakuva 1800-luvulta

Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) kolmiosainen maalaus eli triptyykki kuvaa Kalevalan tarinaa Väinämöisestä ja Ainosta. Kuvakertomuksen ensimmäinen vaihe on esitetty vasemmalla ja toinen oikealla. Viimeinen osa on keskellä.

Gallen-Kallelan Kalevala-taulujen malleina oli lähipiirin naisia

Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) Lemminkäisen äiti -taulu perustuu Kalevalaan. Tarinassa soturi ja naistenmies Lemminkäinen kuolee. Äiti naaraa ruumiin palaset joesta ja kokoaa ne yhteen. Mallina teoksessa toimi taiteilijan oma äiti.

Iku-Turso on kalevalainen merihirviö

Kalevalassa Pohjan Akka Louhi noitui Iku-Turson tappamaan Kalevan kansan. Kun Väinämöinen kohtasi Iku-Turson, hän sai merihirviöltä lupauksen, ettei tämä enää nouse ihmisiä ahdistamaan. Väinämöinen päästi Iku-Turson menemään. Hirviö on pitänyt lupauksensa.

Ilmatar synnytti maailman – ja Väinämöisen

Kalevalassa Ilmatar oli taivaan neito, joka laskeutui alkumereen. Sotka muni munansa Ilmattaren polvelle. Munista kuoriutuivat maa, taivas, aurinko, kuu ja tähdet. Ilmatar tuli raskaaksi tuulesta ja synnytti Kalevalan suuren tietäjän, Väinämöisen.

Väinämöinen teki ensimmäisen kanteleen

Väinämöisen kantele symboloi luovuutta ja taiteen yhteisöllistä voimaa. Kalevalassa kantele rakennetaan ensin suuren hauen leukaluusta ja myöhemmin koivupuusta. Kanteleen kielet tehtiin neidon hiuksista. Eepoksen lopussa Väinämöinen lähtee pois ja jättää perinnöksi kanteleensa.

Pohjolan tyttäret olivat yliluonnollisen kauniita

Tässä teoksessa Väinämöisen soittoa kuuntelemassa nähdään myös Pohjolan emännän Louhen tyttäret. He istuvat sateenkaarella. Louhen tyttäret olivat yliluonnollisen kauniita ja siksi Kalevalan monien sankareiden kiinnostuksen kohteita.

Nuoren naisen surullinen kohtalo

Aino oli taiteilijoiden suosikkiaihe 1800-luvun loppukymmeninä ja myöhemminkin. Aino on luvattu Väinämöiselle puolisoksi. Hän päättää paeta pakkoliittoa hukuttautumalla. Rannalla hän riisuu korunsa ja vaatteensa ja siirtyy toiseen maailmaan, vedenneitojen joukkoon.

Väinämöinen on Kalevalan sankari

Kansalliseepoksemme Kalevalan taruissa seikkailee usein Väinämöinen. Hän syntyi vanhana miehenä Ilmatar-jumalattaresta. Seikkailujensa aikana hän kukisti useita myyttisiä vastustajia, esimerkiksi Iku-Turson.

Lemminkäinen on seikkailija

Lemminkäinen on yksi Kalevalan keskeisistä sankareista. Hän innostuu sekä lemmen- että sotaseikkailuista. Hän on loitsija ja tietäjä ja toisaalta riitapukari ja tappaja. Hän on turmiollinen naistenmies, jonka on vaikea pitää lupauksiaan, mutta toisaalta hän etenee sinnikkäästi päämääriään kohti.

Lemminkäinen heräsi henkiin hunajalla

Seikkailija Lemminkäinen kuolee tavoitellessaan Tuonelan virran pyhää lintua, joutsenta. Kuolemasta tiedon saanut äiti naaraa pojan mustasta vedestä rannalle. Luonto auttaa surevaa äitiä. Mehiläinen hakee parantavaa hunajaa, jolla voideltu Lemminkäinen palaa elämään.

Kullervolla oli syntyessään aikuisen miehen voimat

Kullervon tarina on nuoren miehen onneton kehityskertomus. Hänellä on jo syntyessään aikuisen miehen voimat, joita hän ei pysty hallitsemaan. Alkaa Kullervon kodittomuuden, hylkäämisien, epäonnistumisien, koston ja väkivallan kierre.

Taiteen Aino on kuin suomalainen Venus

Ainon tarinasta on useimmiten valittu kuvattavaksi alaston Aino veden äärellä. Monet Ainon tulkinnat muistuttavat taiteen historiassa suosittuja Venus- ja vedenneitoaiheita.

Väinämöinen on Kalevalan sankari

Kansalliseepoksemme Kalevalan taruissa seikkailee usein Väinämöinen. Hän syntyi vanhana miehenä Ilmatar-jumalattaresta. Seikkailujensa aikana hän kukisti useita myyttisiä vastustajia, esimerkiksi Iku-Turson.

1980-luvun Aino on punk-sukupolven nuori

Tässä nykytaiteilija tulkitsee uudelleen kultakauden maalausta. Teos on melko uskollinen Akseli Gallen-Kallelan teoksen maisemalle, yksityiskohdille ja kuvan tunnelmalle. Teoksessa näkyy 1980-luvun punk-kuvasto ja naisen ja miehen aseman muutos.

Lopuksi Väinämöinen lähtee Kalevan mailta

Kalevalan viimeisessä runossa tietäjä Väinämöinen antaa virheellisen tuomion, ja lähtee häpeän takia purjehtimaan pois Kalevan mailta. Hän jättää kanteleensa ja laulunsa Kalevan kansalle. Hallitsijaksi tulee neitseellisesti syntynyt poika. Tarinan on ajateltu kertovan kristinuskon saapumisesta.

Kullervo kostaa vääryyden metsän petojen avulla

Kullervo myydään orjaksi ja laitetaan paimeneksi metsään. Siellä hän taittaa puukkonsa eväsleipään leivottuun kiveen. Hän kiroaa talon väen. Kostoretkelle hän saa avukseen metsän pedot, joiden avulla hän surmaa ihmiset ja karjan.

Ensimmäinen valokuva Aino-tarusta

Daniel Nyblin oli 1800- ja 1900-luvun vaihteen merkittävimpiä valokuvaajia Suomessa. Henkilöiden ja maisemien lisäksi hän kuvasi oman aikansa nykytaidetta. Hän kuvasi myös Akseli Gallen-Kallelan Aino-tarun. Kuva otettiin ennen kuin triptyykin osat laitettiin kehyksiin.

Lemminkäinen kuoli ja heräsi henkiin

Lemminkäinen koki monia seikkailuja tehdessään tehtäviä, jotka Pohjolan emäntä antoi hänelle ennen kuin lupasi hänelle tyttärensä vaimoksi. Eräällä niistä hänen tuli ampua Tuonelan joutsen. Hän kuoli Tuonelassa kilpailevan loitsijan hyökkäyksessä. Äiti herätti Lemminkäisen takaisin henkiin.

Pohjola on matriarkan hallitsema maa

Pohjola on maa, jossa on hyvät olot, mutta jonka Kalevalan sankarit arvelevat tahallaan lähettävän sairauksia ja pakkasta etelään heidän arkea vaivaamaan. Pohjolaa hallitsee Pohjolan emäntä Louhi, joka synnyttää taikavoimillaan sairauksia ja parantaa sekä hallitsee säätä.