Takaisin

Ilja Repin

18 teosta

Taiteilija ja hänen elämänkumppaninsa

Venäläinen Ilja Repin asui noin 30 viimeistä vuottaan Penaty-nimisessä huvilassa Karjalan kannaksen Kuokkalassa, joka vielä tuolloin oli osa Suomea. Siellä tämä psykologisesti taitava ihmiskuvaaja maalasi itsensä ja loppuelämän elämänkumppaninsa Natalia Nordmannin.

Repinin avioliitto kariutui

Repin meni vuonna 1872 naimisiin Vera Ševtsovan (1855–1918) kanssa. Heille syntyi neljä lasta. Avioliitto alkoi kuitenkin rakoilla, ei vähiten Repinin jatkuvien ihastuksien takia, ja puolisot muuttivat erilleen vuonna 1884. Lapsista Vera ja Nadja jäivät Repinille.

Tuottelias muotokuvamaalari

Repin maalasi ainakin yli 300 muotokuvaa. Taiteilijoiden lisäksi hän kiinnostui muista kulttuuri­- ja yhteiskuntaelämän merkkihenkilöistä. Repin kuvasi paljon myös naispuolisia kulttuurielämän voimahahmoja. Yksi heistä oli Jelizaveta Zvantseva, jonka muotokuvan Repin lahjoitti Ateneumille.

Repinin maine kulttuuripiireissä kasvoi

Repin sai muotokuvatilauksia hän jo varhain. Hänet nimettiin vuonna 1888 Venäjän kirjailijoiden seuran jäseneksi, ja vuonna 1891 hän piti suuren yksityisnäyttelyn Pietarissa, minkä myötä hän nousi maineensa huipulle.

Ateneumissa on huomattava kokoelma Repinin piirustuksia

Repinin piirustukset olivat hahmotelmia ja luonnoksia maalauksia varten, mutta monet myös itsenäisiä teoksia. Hän alkoi myös yhdistellä erilaisia tekniikoita. Akvarellien lisäksi hän käytti esimerkiksi musta-­ ja punaliitua, seepiaa ja tussia.

Juhlittuja ja kritisoituja suurteoksia

Repinin maalaus Zaporogit kirjoittamassa pilkkakirjettä Turkin sulttaanille (1880–1891) sai jakamattoman suosion. Ristisaatto Kurskin kuvernementissa (1881– 1883) herätti närkästystäkin. Erään kriitikon mukaan maalaus näytti ”venäläisyyden kaikessa loistossaan ja jokapäiväisessä kurjuudessaan”.

Ajankohtaiset yhteiskunnalliset aiheet inspiroivat Repiniä

Repin kuvasi pääsääntöisesti omaa aikaansa. Hän seurasi kiinnostuneena yhteiskunnallista liikehdintää, joka pyrki lisäämään kansalaisten oikeuksia ja vähentämään keisarin valtaa. Maalauksissa näkyy usein jännite kapinallisten ja asioiden tilaan tyytyvän kansanosan tunnetilojen välillä.

Aatteellinen kirjailija ja muusa

Natalia Nordmann (1863–1914) oli Helsingissä syntynyt ruotsalais-venäläinen kirjailija, naisasianainen ja kasvissyönnin puolestapuhuja. Hänen venäjänkieliseen tuotantoonsa kuuluu romaaneja, näytelmiä sekä lehtijuttuja, jotka liittyvät hänen aatemaailmaansa.

Ystävän rintakuva

Repin oli pohjattoman kiinnostunut kaikista häntä ympäröivistä asioista, mikä teki hänestä verrattoman aikansa kuvaajan. Ystäviensä, kuten kirjailija Leo Tolstoin, kanssa hän keskusteli venäläisyyttä leimanneista tekijöistä: esimerkiksi kirkon, kansan ja hallitsijoiden välisestä suhteesta.

Ihmisten ja kansakunnan tulkitsija

Ilja Repin (1844–1930) on yksi parhaiten tunnetuista venäläisistä taiteilijoista Suomessa. Hänen realistisen taiteensa pääpaino oli ihmisten ja kansakunnan ominaispiirteiden kuvaamisessa. Hänestä tuli loistava muotokuvaaja ja erinomainen venäläisyyden tulkitsija.