16 hakutulosta

Väriä ja valoa talven pimeyteen!

Valitsimme Kansallisgallerian kokoelmasta värikkäitä teoksia tuomaan energiaa! Näitä teoksia 1900-luvun alusta nykypäivään yhdistää värin ja valon voima. Voit luoda itsellesi omia gallerioita teoksistamme, jos kirjaudut Omaan galleriaan yläpalkin henkilöikonista. Oma gallerian käyttäjänä voit myös jakaa gallerioita ystäviesi arkea piristämään!

Klikkaa tästä väriä elämään!

Mytologiaa, mystiikkaa ja musiikkia

Enckell toi teoksessa esiin käsityksiään taiteesta. Fantasiassa ja sen keskushahmon kuvauksessa havainnollistetaan musiikin tuottama kehollinen vaste. Musiikin läsnäolo on kirjoitettu melkein huutomerkein Fantasiaan. Vaikka lyyraa ei soiteta, voi nähdä, kuinka hahmo keskittyy kuunteluun.

Fantasiasta on runsaasti luonnoksia

Enckell teki runsaasti luonnoksia Fantasiaa varten. Vaikutelma, joka teoksen – alun perin pienoisnäytelmän – oli tarkoitus synnyttää, oli taiteilijalle selvä alusta lähtien. Sen sommittelu jäi silti pitkään keskeneräiseksi. Näytelmä piti esittää taideopiskelijoiden juhlassa 1893. Se ei toteutunut.

Viitteitä mytologiasta maisemassa

Enckellin luonnoksessa ”Kreikka” on rakennettu unen kaltaisena näkynä, fantasiana. Kreikan mytologiasta kertoo maiseman taustalla oikealla näkyvä kreikkalainen temppeli. Tällä pienellä harkitulla vihjeellä taiteilija yhdistää menneisyyden uskomukset ja katsojan todellisuuden.

Lyijykynäluonnoksessa näkyy runsaasti ideoita

Italian-matkalla tehty luonnos kuvaa pienoisnäytelmää, joka Fantasiasta piti alkuperäisen suunnitelman mukaan tulla. Alalaidassa on Fantasian keskushahmo. Ylimpänä näkyvät goottilaisen kirkon kuori-ikkunat, ehkä Frankfurtin katedraalista, jonka Enckell oli nähnyt matkalla Milanoon.

Antiikin rakkaustarina innoitti Enckelliä uran loppupuolellakin

Tarinasta on lukuisia versioita. Niissä toistuu ajatus siitä, että jumalten johtaja Zeus (Jupiter) vaivutti Endymionin jatkuvaan uneen vastineeksi ikuisesta nuoruudesta. Selene (Diana), eräs kuun jumalatar, oli ihastunut nukkuvaan nuorukaiseen ja vieraili hänen luonaan joka yö.

Enckell esitti miehen vartalon aistillisena katseen kohteena

Tämän ajan taiteessa oli yleistä esittää naisen vartalo värikkäänä, aistillisena ja passiivisena katseen kohteena. Enckellin tapa esittää miehen vartalo samoin aiheutti aikalaisissa hämmennystä. Kun homoerotiikka verhoutuu antiikin mytologiaan, se muuttuu hyväksytymmäksi ja turvallisemmaksi.
Ei enempää tuloksia