30 hakutulosta

Vaimon muotokuva näyttää hänet läheltä ja kaukaa

Karin katsoo itsevarmana suoraan katsojaan ja on kiinnittynyt taustamaisemaan, aurinkoiseen Provencen maaseutuun, missä perhe vietti kesät kymmenien vuosien ajan. Hellman käytti usein tätä kuva kuvassa -perinteen tapaa sijoittaa teokseen kaksi eri todellisuutta, kaksi eri tasoa.

Tunnettu muotokuvamaalari teki lukuisia omakuvia

Omakuvissaan Hellman tutkiskelee itseään taiteilijana uran eri vaiheissa. Vuoden 1970-muotokuvaparissa itsestään ja vaimostaan on surrealistinen ja symbolistinen viritys. Työvälineet kertovat taiteilijan ammatista. Omakuvan arktinen tausta muodostaa vastinparin vaimon muotokuvalle.

Kollaasien mahdollisuuksien tutkija

Erilaiset kollaasit muodostavat keskeisen teoskokonaisuuden Karin Hellmanin tuotannossa. Hellman yhdisteli kollaaseissa ja esinekoosteissa löytötavaroita ja valmismateriaaleja ja muokkasi niistä alkuperäisestä käyttötarkoituksesta etäännytettyjä teoksia.

Perheen lumpuista tuli idea uuteen taidemuotoon

Taiteilijan ensimmäinen tekstiiliapplikaatio valmistui vuonna 1955. Sen materiaalina olivat perheen loppuun kuluneet vaatteet. Karin Hellmanin suurikokoiset kollaasiteokset laajensivat osaltaan käsitystä taideteoksen hyväksytystä muodosta ja tekniikasta 1960-luvulla.

Yksi keskeisistä kollaasitekniikkaa käyttäneistä taiteilijoistamme

Karin Hellman (1915−2004) oli yksi 1950-60-lukujen keskeisistä kollaasitekniikkaa käyttäneistä taiteilijoista. Erilaiset materiaaliyhdistelmät laajensivat käsitystä kuvataiteesta. Kollaaseissa ja esinekoosteissa näkyy humanistinen elämänasenne ja kiinnostus myyttejä ja kertomuksia kohtaan.

Muotokuva- ja asetelmamaalauksen tekniikoiden tuntija

Åke Hellmanin (1915−2017) tuotanto kiinnittyy taidehistorian muotokuva- ja asetelmamaalauksen perinteeseen. Hänellä oli myös abstraktin ilmaisun kausi, mikä näkyy myöhemmin värinkäytön rikkautena. Hän teki myös metamaalauksia, joissa toistuu asetelman ja avoimen maiseman yhdistäminen.

Lääkintämies sota-ajan kuvaajana

Taisteluiden välillä Hellman ikuisti sotilaitten arkea luonnoslehtiöihinsä. Taiteilijan itsensä mukaan piirtäminen auttoi häntä käsittelemään sodan kauheuksia surkeuden keskellä.

Hellman kieltäytyi kantamasta asetta sodassa

Åke Hellman palveli lääkintämiehenä sekä talvisodassa että jatkosodassa. Jo alokkaana hän kieltäytyi kantamasta asetta ja hoiti sodassa sen sijaan lukemattomia haavoittuneita sotilaita.
Valitettavasti käyttämäsi selain ei ole tuettu, sivuston käytössä voi esiintyä ongelmia.