70 hakutulosta

Maistiaiset Ateneumin Repin-näyttelystä!

Tervetuloa Ateneumin Repin-näyttelyyn heti museon avautuessa. Käy tutustumassa Repinin taiteeseen ja elämään ennakkoon diginäyttelyssämme!

Repin-näyttelyn maistiaiset nautit tästä linkistä!

Keräily oli muodissa jo 1600-luvulla

Tiede- ja taidekokoelmat toivat keräilijälleen arvostusta 1600-luvun sivistyneistön keskuudessa. Tässä maalauksessa näkyy todellinen tai kuviteltu yksityiskokoelma, jota isäntä ja hänen vieraansa ihailevat. Osa maalauksen teoksista ja esineistä on tunnistettavissa tuon ajan grafiikanlehtien avulla.

Teos on maalattu Kairon-matkalla

Berndtson pääsi matkustamaan Egyptiin 1882 Le monde illustrée -lehden toimeksiannosta. Siellä hän osallistui 1883 kutsuille, joissa esiintyi kuusi alméeta, tanssijatarta, ja neljä soittajaa. Äidilleen hän kirjoitti, että "koko tapahtuma oli valtavan mielenkiintoinen, erityisesti minulle maalarina".

Kauneuden ja renessanssimestareiden jäljillä

Taiteiden tutkija Eliel Aspelin (1847-1917) osti teoksen Firenzestä 1876. Hän arvosti teoksen kauneutta, ja arveli sen olevan renessanssimestari Filippo Lippin (n. 1406-1469) maalaama. Bertuccille sittemmin attribuoitu teos kuvaa neitsyiden ja nuorten naisten suojelijana tunnettua pyhimystä.

Yhteisö ei piittaa yhteiskunnan soveliaisuussäännöistä

Antiikin jumalat ja jumalattaret olivat välillä ihmisenhahmoisia ja vaikuttivat inhimillisiltä, mutta heillä ei ollut ihmisten yhteisöllisiä rajoituksia. Metsästyksen jumalatar Dianan seurueen voi tulkita naisten yhteisöksi, joka määritteli sääntönsä piittaamatta muusta yhteiskunnasta.

Kaunottarella oli suomalaisyhteyksiä

Puuterinkeveässä maalauksessa on kuvattuna aikansa suuri seurapiirikaunotar Katharina Friederike Wilhelmine Benigna (1781-1839), Saganin herttuatar. Hänellä oli avioton tytär Vava kreivi Gustaf Mauritz Armfeltin (1757–1814) kanssa. Tytär adoptoitiin myöhemmin Armfeltien sukuun.