92 hakutulosta

Maistiaisia Outi Heiskasen näyttelystä Ateneumista!

Outi Heiskasen retrospektiivinen näyttely kokoaa yhteen hänen monipuolisen ja monialaisen taiteensa eri osa-alueet. Keräsimme verkkogalleriaan keskeistä tietoa ja herkullisia teoksia näyttelyn 300 teoksen joukosta.

Heiskas-galleriaan pääset tästä linkistä

Lucretia oli Antiikin Rooman sankaritar

Tarun mukaan Lucretia oli roomalainen ylimys, joka teki itsemurhan. Syynä oli, että kuninkaan poika Marcus Tarquinius oli raiskannut hänet. Tieto väkivallanteosta kaatoi kuningashuoneen. Lucretiasta tuli näin siveyden symboli. Cranach teki ainakin 40 maalausta Lucretiasta.

Troijan hevosta pidetään Tiepolon suurena saavutuksena

Myytin mukaan kreikkalaiset valtasivat Troijan kaupungin piirityksen jälkeen juonella, johon liittyi suuri lahjahevonen. Domenico Tiepolo teki aiheesta 1770-luvulla kolmen öljyväriluonnoksen sarjan, jota voi lukea kuin sarjakuvaa. Tässä kolmannessa maalauksessa esitetään Troijan tuhoa.

Taiteilija inspiroitui Antiikin myyteistä

Tiepolo käytti antiikin tarinoita lähtökohtanaan. Toteutuksessa hän otti vapauksia: roomalaisasujen rinnalla on venetsialaisaateliston 1700-luvun pukumuotia ja klassista arkkitehtuuria. Antiikin sankarittaret ovat kohtalokkaita päähenkilöitä, ja sommitelmat dramaattisia, kuin teatterinäyttämöltä.

Antiikin tarinassa Psykhe seikkaili rakkauden takia

Walter Runebergin (1838–1920) veistos Psykhe lamppu ja tikari kädessä on yksi nuoren ja nousevan kuvanveistäjän varhaisimpia keräilijälle tekemiä tilaustöitä. Psykhe oli kaunotar, johon rakkauden jumala Eros rakastui. Psykhe kävi läpi monia koettelemuksia, jotta hän ja Eros voivat mennä naimisiin.

Naisten välinen rakkaus oli jopa muodikasta 1800-luvulla

Auguste Rodinin teokseen liittyvät veistostoisinnot kuvaavat naisten välistä rakkautta. Teoksen aiheena oleva naisten homoseksuaalisuus hahmotettiin 1800-luvun lopun Ranskassa äärimmäisen uudenaikaisena, jopa muodikkaana. Silti siitä puhuttiin paljon antiikin Kreikan ja Rooman tarinoiden avulla.

Narkissos näki itsensä, mutta luuli kuvajaista toiseksi nuorukaiseksi

Antiikin tarinoissa Narkissoksen tarinan on tulkittu merkitsevän samaan sukupuoleen kohdistuvaa halua, itserakkautta tai itsensä tuntemista. Narkissosta on pidetty jopa taiteen keksijänä, sillä hän havainnollisti kuvan mahdin rakastumalla omaan kuvajaiseensa, jota luuli toiseksi nuorukaiseksi.