34 hakutulosta

Maistiaisia Ateneumin Moderni nainen -näyttelystä!

Ateneumissa avautuu 11.2.2022 Moderni nainen -näyttely, jossa on esillä Helene Schjerfbeckin, Sigrid Schaumanin, Ellen Thesleffin, Elga Sesemannin, Hilda Flodinin, Sigrid af Forsellesin, Gunvor Grönvikin, Eila Hiltusen, Lea Ignatiuksen, Helmi Kuusen, Laila Pullisen ja Essi Renvallin teoksia. 

Tutustu taiteilijoihin verkkogalleriassamme tästä linkistä!

Ranskalainen valloittaja

Napoleon kaappasi vallan 1799 ja hänestä tuli Ranskan ensimmäinen konsuli, käytännössä diktaattori. 1804 hän kruunautti itsensä mahtailevissa seremonioissa Pariisin Notre Damen katedraalissa keisari Napoleon I:ksi. Hän valloitti suurimman osan Euroopasta, mutta kuoli maanpaossa St. Helenan saarella.

Varjo kuninkaan yllä

Kristian VII peri isältään heikon luonteenlaadun ja taipumuksen mielisairauteen. Lisäksi opettajat yrittivät hakkaamalla saada hänet oppimaan. Ainoastaan yksi opettajista kohteli häntä normaalisti. Tuloksena tästä kaikesta hänestä tuli laiska, häijy, hankala ja lopulta hän sairastuikin pahoin.

Kulttuurista kiinnostunut kuningas

Kustaa III oli hämmennystä herättävä hallitsija – häntä joko rakastettiin tai inhottiin. Jo varhain hän kiinnostui äitinsä vaikutuksesta taiteesta, kirjallisuudesta ja teatterista. Erityisen mieltynyt hän oli ranskalaiseen kulttuuriin, mutta mielenkiintoa riitti myös Suomen asioiden kehittämiseen.

Majoitusmestarista kuninkaaksi

Ruotsin armeija kaipasi sotilaallista johtajaa maalleen. Koska Napoleon oli vallannut puolet Eurooppaa, katsottiin hänen marsalkkansa olevan kyvykäs myös Ruotsin johtamiseen. Bernadotte saapui uuteen kotimaahansa 1810. Näin alkoi maassa näihin päiviin asti kestänyt rauhan ja vaurauden kausi.

Karu totuus kaatoi ihanteet

Pian häidensä jälkeen 1796 tämä alun perin saksalainen prinsessa kaappasi vallan mieheltään. Katariina II:n tai Katariina Suuren aikaa pidetään Venäjän kultakautena, jolloin siitä tuli todellinen suurvalta. Valistusajan ihanteet saivat jäädä todellisuuden edessä.