34 hakutulosta

Näe Aarteet maailmalta -näyttelyn teokset kotisohvaltasi!

Sinebrychoffin taidemuseon Aarteet maailmalta – mesenaattien matkassa -näyttelyssä näet Bassanon, Rembrandtin, ter Borchin ja muiden eurooppalaisten 1400–1800-luvun mestareiden teoksia.

Katso näyttelyn teokset tästä linkistä!

Aurinkokuninkaan äiti

Ranskan kuninkaan kuoltua hänen sitkeä puolisonsa Anna otti maan johdon käsiinsä poikansa Ludvig XIV (Aurinkokuninkaan) täysi-ikäistymiseen saakka. Pitkän ja uuvuttavan poliittisen uran jälkeen Anna Itävaltalainen vetäytyi Val-de-Grâcen luostariin, jossa hän kuoli rintasyöpään 1666.

Värikäs elämänpolku

Brasilian leskikeisari etsi vaimoa Euroopasta: tämän oli oltava hyvästä perheestä, kaunis, hyveellinen ja sivistynyt. Kahdeksan prinsessan kieltäydyttyä Amalian äiti innostui asiasta. Hänen onnistui järjestää tyttärensä avioliitto kaukaiseen maahan, jossa tätä odotti viiden lapsen perhe.

Ranskalainen valloittaja

Napoleon kaappasi vallan 1799 ja hänestä tuli Ranskan ensimmäinen konsuli, käytännössä diktaattori. 1804 hän kruunautti itsensä mahtailevissa seremonioissa Pariisin Notre Damen katedraalissa keisari Napoleon I:ksi. Hän valloitti suurimman osan Euroopasta, mutta kuoli maanpaossa St. Helenan saarella.

Kulttuurista kiinnostunut kuningas

Kustaa III oli hämmennystä herättävä hallitsija – häntä joko rakastettiin tai inhottiin. Jo varhain hän kiinnostui äitinsä vaikutuksesta taiteesta, kirjallisuudesta ja teatterista. Erityisen mieltynyt hän oli ranskalaiseen kulttuuriin, mutta mielenkiintoa riitti myös Suomen asioiden kehittämiseen.

Majoitusmestarista kuninkaaksi

Ruotsin armeija kaipasi sotilaallista johtajaa maalleen. Koska Napoleon oli vallannut puolet Eurooppaa, katsottiin hänen marsalkkansa olevan kyvykäs myös Ruotsin johtamiseen. Bernadotte saapui uuteen kotimaahansa 1810. Näin alkoi maassa näihin päiviin asti kestänyt rauhan ja vaurauden kausi.

Karu totuus kaatoi ihanteet

Pian häidensä jälkeen 1796 tämä alun perin saksalainen prinsessa kaappasi vallan mieheltään. Katariina II:n tai Katariina Suuren aikaa pidetään Venäjän kultakautena, jolloin siitä tuli todellinen suurvalta. Valistusajan ihanteet saivat jäädä todellisuuden edessä.