33 hakutulosta

Näe Aarteet maailmalta -näyttelyn teokset kotisohvaltasi!

Sinebrychoffin taidemuseon Aarteet maailmalta – mesenaattien matkassa -näyttelyssä näet Bassanon, Rembrandtin, ter Borchin ja muiden eurooppalaisten 1400–1800-luvun mestareiden teoksia.

Katso näyttelyn teokset tästä linkistä!

Muotokuva näyttää kuningattaren naisellisen puolen

Historiasta löytyy samastumiskohteita kaikille. Ruotsin kuningatar Kristiinaa (1626–1689) jo aikalaiset pitivät androgyynisena eli miehisiä ja naisellisia piirteitä sekoittavana hahmona. Hän piti lyhyitä hiuksia, miekkaili ja käyttäytyi muutenkin epänaisellisina pidetyillä tavoilla.

Heitä arkiminä ja -roolit sivuun

Teoksen nainen on joko juuri riisunut tai on pukemassa henkilöllisyyttään peittävää naamiota. Naamiaiset ja karnevaalit ovat olleet tilaisuuksia, joissa ihmiset voivat hetkeksi heittää arkiminänsä sivuun ja kokeilla uusia rooleja. Se on voinut tuntua vapauttavalta ja oman identiteetin luomiselta.

Kuninkaan seksuaalinen suuntautuminen on ollut tulkinnan kohteena

Aikalaiset ja jälkimaailma ovat tulkinneet Ruotsin kuningas Kustaa III:n (1746–1792) usein homoseksuaalina, joka oli kiinnostuneempi taiteen keräämisestä ja teatterista kuin miehekkäämmiksi mielletyistä asioista tai vaimostaan. Hänet on kuvattu muotokuvassa hoviasussa kunniamerkkeineen.

Ensimmäinen homoseksuaalisuudesta Suomessa julkaissut kirjailija

Strindbergin tuttavapiiriin kuulunut ruotsalaissaksalainen kirjailija Adolf Paul (1863–1943) kirjoitti ensimmäisen Suomessa ilmestyneen novellikokoelman, jossa käsiteltiin homoseksuaalisuutta. Akseli Gallen-Kallela teki Paulin ja hänen vaimonsa Talin yhteisen ex libriksen, eli kirjanomistajamerkin.

Maalaus versioi Enckellin teoksia

Teoksessa on versio Magnus Enckellin Ylösnousemus-alttaritaulusta ja Heräämisestä. Lisäksi näemme taiteilijan kollegoita ja ystäviä. Kuvataiteilija Olli Lyytikäinen on haudassa, vasemmalla Lindsten ja kriitikko Harry Forsblom. Taiteilija Matti Juhani Koponen löytyy keskellä näkyvästä maalauksesta.

Seksuaalisuutta näytetään ylevämmän sisällön ohessa

Teoksessa näemme roomalaisten viinin jumalan Bacchuksen seuraajien kemuja, jossa kaksi naista vasemmalla on toistensa syleilyssä. Teos on esimerkki, miten seksuaalisuuden näyttämistä on perusteltu liittämällä se johonkin merkittävään ja arvostettuun, usein menneisyyden tapahtumaan tai tarinaan.

Ystävyyttä ja rakkautta ei ole aina erotettu kuin nykyään teemme

Teos hahmottuu eri tavoin, jos tulkitsee kahden naisen muodostavan oman perheensä rakkaussuhteen perusteella, tai jos hahmottaa heidän suhteensa jollain muulla tavalla. 1800-luvun syvän ystävyyden ihanne sekoitti piirteitä, jotka nyt erotamme toisistaan ystävyys- tai rakkaussuhteen tunnusmerkeiksi.

Taide näyttää miesten ja naisten rooleissa tapahtuvia muutoksia

Teoksessa tapaamme taiteilijan veljenpojan Måns Schjerfbeckin (1897–1973), joka on kuvattu modernin kaupunkilaismiehen tavoin. Hän ei ole alkuvoimainen tai lihaksiaan pullisteleva mies, vaan aavistuksen verran naismainen parraton mies. Modernissa taiteessa rikottiin sovinnaisuutta tarkoituksella.

Suosittu taiteilija koki ulkopuolisuutta monin tavoin

Särestöniemi (1925–1981) oli aikansa suosikkitaiteilijoita, joka koki ulkopuolisuutta moni tavoin. Syyksi on milloin tulkittu hänen kaupallinen ja julkinen menestyksensä, asumisensa Lapissa tai hänen homoseksuaalisuutensa. Teos voisikin olla kuvaus sekä Lapista että seksuaalisuudesta.

Naisten välinen rakkaus oli jopa muodikasta 1800-luvulla

Auguste Rodinin teokseen liittyvät veistostoisinnot kuvaavat naisten välistä rakkautta. Teoksen aiheena oleva naisten homoseksuaalisuus hahmotettiin 1800-luvun lopun Ranskassa äärimmäisen uudenaikaisena, jopa muodikkaana. Silti siitä puhuttiin paljon antiikin Kreikan ja Rooman tarinoiden avulla.

Ajatuksia rakkaudesta taide-esineessä

Suomalainen Ville Vallgren käsitteli teoksessaan Rakkauden kukka (Lumpeenlehtimalja) (1894) naisten välistä rakkautta. Pienikokoinen veistos oli vahvasti valmistumisajankohtansa hengessä kiinni, sillä siinä yhdistyvät sekä taideteoksen että koristeellisen käyttöesineen ajatukset.

August Strindberg kirjoitti sukupuolinormeja ylittävistä suhteista

Rintakuvassa näemme erään aikakautensa tunnetuimman kuuluisuuden, joka kirjoitti laajasti sukupuolien välisistä suhteista ja aikansa sukupuolinormeja ylittävistä suhteista niin kirjoissaan kuin kirjeissäänkin. Strindbergin teokset sekoittivat kaunokirjallisuuden ja todellisuuden teemoja toisiinsa.

Narkissos näki itsensä, mutta luuli kuvajaista toiseksi nuorukaiseksi

Antiikin tarinoissa Narkissoksen tarinan on tulkittu merkitsevän samaan sukupuoleen kohdistuvaa halua, itserakkautta tai itsensä tuntemista. Narkissosta on pidetty jopa taiteen keksijänä, sillä hän havainnollisti kuvan mahdin rakastumalla omaan kuvajaiseensa, jota luuli toiseksi nuorukaiseksi.

Julkiset kertomukset rakkaustarinoista ovat tärkeitä oman identiteetin etsijöille

Välillä saman sukupuoleen koskevan halun ja rakkauden historiaa ja todellisuutta on kirjoitettu todellisten henkilöiden esimerkin tai elämän perusteella. Taiteessa esimerkistä käyvät taiteilijapariskunta Tove Jansson (1914–2001) ja Tuulikki Pietilä (1917–2009), joiden elämänkumppanuus tuli julki.

Tom of Finlandin teoksissa seksuaalisuus on pääasia

Tom of Finlandin (Touko Laaksonen 1920–1991) teoksissa seksuaalisuus on lähes pääosassa. Hän otti salanimen käyttöön alastonkuvien piirtämisen aloittaessaan, koska ei halunnut julkisuuteen. Teokset ovat olleet samastumiskohteita ja identiteetin ja itsetunnon rakennusvälineitä monille homomiehille.

Seksuaalisuuden kuvaaja oli edellä aikaansa

Kalervo Palsasta (1947–1987) on tullut esimerkki väärinymmärretystä taiteilijasta, jonka teokset ovat 1980-luvulla liian rajuja miellyttääkseen tavallisen taiteenharrastajan makua. Esimerkiksi seksuaalisuuden käsittelemisestä tuli kuvataiteessa vasta 1990-luvulla laajemmin hyväksytty teema.

Ystävä, sielunkumppani, kasvinkumppani

Ystävyyden teema oli tärkeä 1800-luvun taiteilijoille. Ystävä saattoi edustaa heille eräänlaista sielunkumppania tai kaksosta, jonka merkitys oli äärimmäisen tärkeä oman persoonallisuuden kehittymisen kannalta. Nuoruuden ystävät olivat erityisen merkityksellisiä ja heistä löytyy paljon muotokuvia.

Nykytaide voi sekoittaa kauneutta ja rumuutta

Teos näyttää ruman ja kauniin käsin kosketeltavana yhdistelmänä, jossa kaunokirjoitettu ja söpö vaaleanpunainen julistaa olevansa ruma. Ajatus vaaleanpunaisesta tyttöjen värinä on suhteellisen tuore ilmiö, sillä aikaisemmin vaaleansininen oli tyttöjen väri ja vaaleanpunainen poikien väri.

Queer kyseenalaistaa itsestäänselvyyden

Englanninkielen sana queer tarkoitti aluksi omituista tai normien vastaista. Sitten siitä tuli sana, jolla haukuttiin epäsopivaksi koettua seksuaalisuutta, kuten homoseksuaalisuutta. Nyt queer merkitsee tasapäistämisen vastustamista – kaikkien ei tarvitse olla samanlaisia ja normit voidaan haastaa.

Yhteisö ei piittaa yhteiskunnan soveliaisuussäännöistä

Antiikin jumalat ja jumalattaret olivat välillä ihmisenhahmoisia ja vaikuttivat inhimillisiltä, mutta heillä ei ollut ihmisten yhteisöllisiä rajoituksia. Metsästyksen jumalatar Dianan seurueen voi tulkita naisten yhteisöksi, joka määritteli sääntönsä piittaamatta muusta yhteiskunnasta.

Antiikin tarinoissa satyyrit olivat nautiskelijoita

Antiikin tarinoissa satyyrit olivat faunien sukulaisia, joille rakkaus ja muut nautinnot olivat myös kovin tärkeitä. Korkeilan satyyri voisi olla Silenius, joka oli kypsä satyyri ja iältään varttuneempi ja ruumiiltaan suurikokoisempi kuin faunit.

Wallensköldin hahmot ovat luokittelujen välimaastossa

Taiteilijan teoksissa tapaamme parrakkaita naisia, miehiä joilla on rinnat, raajattomia ihmisiä tai sitten henkilöitä joissa jokin aavistuksenomainen tuntuu olevan eri tavalla kuin osamme odottaa. Heidät on kuvattu alastomina kuin tasa-arvon merkeissä, yhteenkuuluvaisina erilaisuudestaan huolimatta.