Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen. Foto: Finlands Nationalgalleri / Pirje Mykkänen. Photo: Finnish National Gallery / Pirje Mykkänen.

Museounelmia

Miten toimia museotyön puitteissa oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon, luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja ihmisarvon kunnioittamisen hyväksi? Mikä on museoiden rooli suhteessa nykyisen maailmantilanteemme polttaviin ekologisiin ja sosiaalisiin ongelmiin? Tällaisia kysymyksiä pohti eri puolilta maailmaa saapunut monilukuinen joukko museoihmisiä yhdessä alan vuotuisista konferensseista kesäkuun lopulla. Samat kysymykset ovat ajankohtaisia myös suomalaisessa keskustelussa.

Museoiden tehtävä on tallentaa kokoelmiinsa kulloinkin elettävän ajan todellisuutta ja säilyttää kertyneet dokumentit tuleville sukupolville. Se tarkoittaa lähtökohtaisesti silmien ja korvien auki pitämistä sille, mitä maailmassamme tapahtuu tänään. Taidemuseoiden esittelemä nykytaide käsittelee usein ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Ihmisyys ja siihen liittyvät arvot ja merkitykset – osallisuus ylipäätään – ovat museoiden ytimessä.

Ammattilaisten toiveita

Kun kesäkuun konferenssin järjestäjät kysyivät museoammattilaisten ajatuksia museoiden tärkeimmistä tulevaisuuden suuntaviivoista, olivat välittömät vastaukset tällaisia:

– Mahdollistaa hiljaisuuden tila, se on tulevaisuuden ylellisyyttä.
– Olla entistä avoimempi ja toivottaa kaikki tervetulleiksi.
– Luopua kontrollista ja antaa yleisöille entistä aktiivisempi rooli esimerkiksi sisältöjen toteuttamisessa.
– Tehdä asiat erilailla kuin ennen.
– Toimia ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi.
– Siirtyä tulevaisuuden tehtävien ajattelemisesta ja niistä puhumisesta toimintaan.
– Olla yhteydessä ympäröiviin yhteisöihin.
– Verkottua ja tehdä yhteistyötä maailmanlaajuisesti.
– Painottaa aisteja, mielikuvitusta ja tunteita.

Näkymä Boijmans Van Beuningen -museon näyttelysalin ikkunasta Rotterdamin keskustassa. Kokoelmien säilytykselle on syntymässä uudenlainen rakennus, jonne myös yleisö pääsee aikanaan käymään. Kuva: Riitta Ojanperä

Jakamisen haaste

Kokoelmahallinnan näkökulmasta keskeinen museoiden avoimuuteen ja osallisuuteen liittyvä kysymys on kokoelmien säilyttäminen. Yhä useammin on tuotu esille museokokoelmien laajuus ja se, että parhaimmillaankin niistä vain pieni osa kerrallaan voi olla esillä.

Tietoverkot ja digitaalisuus tarjosivat parisenkymmentä vuotta sitten kokoelmien jakamiseen ratkaisuja, joiden soveltamisessa myös Kansallisgalleria on ollut aktiivinen. Koko taidekokoelmamme on ollut jo vuosia nähtävillä verkossa.

Yhä useammin halutaan luoda myös konkreettisia tiloja, joissa yleisöillä olisi mahdollisuus päästä näkemään laajoja kokoelmia. Avoimet varastot ovat tulevaisuutta ja jo todellisuuttakin, myös Suomessa. Rotterdamissa Boijmans Van Beuningen -museon viereisellä tontilla alkoivat tämän vuoden keväällä työt, joiden tuloksena avoin museovarasto tuodaan näyttävästi keskelle kaupunkia.

Kansallisgalleriassa Sinebrychoffin taidemuseossa palanen taidevarastoa on tuotu parhaillaan esillä olevaan, tunnettuja ja tuntemattomia muotokuvia esittelevään näyttelyyn. Joukko harvoin tai ei koskaan esillä olleita kipsimuotokuvia on nyt näyttelysalissa sellaisina kuin ne ovat varaston hyllyillä, pahviset tunnistelaput kaulassaan.

Museokävijä pääsee kuvitteellisesti kurkistamaan Kansallisgallerian kokoelmien säilytystilaan Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyssä Minä en ole minä – Tunnettuja ja unohdettuja muotokuvia. Tunnettuja ja tuntemattomia kipsimuotokuvia 1800- ja 1900-luvulta. Kuva: Riitta Ojanperä

Tutustu Boijmans Van Beuningen -museon varastohankkeeseen

Kansallisgallerian taidekokoelmat

 

‹ Takaisin artikkeleihin

Tuoreimmat blogiartikkelit

Taideteosten salainen elämä, röntgenkuvausta museossa

Röntgenkuvauksen avulla voidaan tutkia taideteoksen rakennetta kuten kankaan ja maalipinnan kuntoa, konservointihistoriaa sekä näkyvän maalipinnan alla olevia aiempia sommitelmia. Röntgenkuvaus on käyttökelpoinen menetelmä myös aitoustutkimuksissa. Konservaattori Katariina Johde kertoo, miten Kansallisgallerian uusien laitehankintojen myötä röntgenkuvaus on muuttunut muutaman vuoden aikana analogisesta digitaaliseksi. Tämä on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia sekä kuvien analysointiin että kuvauskohteiden valintaan.

Nyt ja sadan vuoden kuluttua

Museot ovat laitoksia, jotka hankkivat ja säilyttävät kokoelmia suojatakseen kulttuurista ja tieteellistä perintöä. Museoiden keskeinen tarkoitus on huolehtia kokoelmien säilymisestä tuleville sukupolville. Tämä on kirjattu UNESCO:n alaisen Kansainvälisen museoneuvoston eettisiin periaatteisiin. Ne kuuluvat museoammatillisen työn kulmakiviin. Usein ajatellaan, että säilyttämisen aikajänne on vähintään sata vuotta tästä eteenpäin.

Kokoelmatiedossa riittää työtä ihmiselle ja koneelle

Museoliiton Kokoelmatiedot talteen ja käyttöön –seminaari keräsi yhteen kokoelmatyön ajankohtaisia teemoja ja kehityssuuntia. llmassa väreili myös ikuisuuskysymyksiä. Kokoelmahallinnan amanuenssi Johanna Helin kirjoittaa seminaarin herättämistä ajatuksista kokoelmahallintajärjestelmän vaihdoksen kynnyksellä.